Ilmatieteen laitos provides meteorological and environmental services such as weather forecasts, warnings, and climatic studies. It focuses on atmospheric phenomena and their impact on human activities.

Ilmatieteen laitos

ICB provides engineering and consultancy services focused on energy and industrial sectors, including project development, process engineering, and planning of process and energy plants. Their service areas include zero carbon technologies, pre-engineering, process engineering, and detailed engineering.

Research Services

Climate Change and Future Cities

Information Services

Harvester Seasons

Finnish Meteorological Institute | 5,036 followers on LinkedIn. Best selection of services – for the safety and smooth operation of the society. | Ilmatieteen laitos havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä. Tuotamme palveluita yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin. Tehtävämme on varmistaa, etteivät sää tai olosuhteet yllätä ketään – olipa kyse olosuhteista maalla, merellä, ilmassa tai avaruudessa, lähitunteina tai tulevaisuudessa.

Tommi Bergman

Mikko Strahlendorff

Lea Saukkonen

Chief Architect at Finnish Meteorological Institute. Expert in meteorological operational systems.

Mikko Rauhala

Finnish Meteorological Institute

✈ Maija Ylinen muutti elokuussa Moldovaan, jossa on käynnissä kestävään kehitykseen ja ilmanlaadun parantamiseen tähtäävä hanke. 👉 Kerro hankkeesta, jonka parissa työskentelet? ”Työskentelen paikallisena koordinaattorina EU:n rahoittamassa Twinning Air quality and Environment -hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa Moldovan kestävää kehitystä ja kykyä täyttää ympäristöön liittyvät velvoitteet ilmanlaadun parantamisen, ilmansaasteiden vähentämisen, kiertotalouden ja jätehuollon, sekä kemikaalien kestävän hallinnan osa-alueilla. Hankkeeseen sisältyy paljon myös Moldovan lainsäädännön arviointia ja uudistamista vastaamaan EU:n standardeja.” 👉 Mitä tehtäväsi sisältää? ”Vastaan hankkeen käytännön toteutuksesta ja yhteydenpidosta edunsaajiin, eli paikalliseen ympäristöministeriöön, ympäristövirastoon sekä ympäristönsuojelun tarkastusvirastoon Moldovassa koko hankkeen keston ajan vuoden 2026 loppuun asti.” ”Hankkeen käytännön toteutukseen sisältyy pääasiassa asiantuntijatyötä, jolloin eri osa-alueiden asiantuntijat tulevat Moldovaan työskentelemään edunsaajalaitosten asiantuntijoiden kanssa ja järjestävät muun muassa työpajoja ja koulutuksia.” 👉 Millaista on työskennellä Moldovassa? ”Muutin perheeni kanssa Moldovan pääkaupunkiin Chișinăuhun elokuun lopussa. Moldovassa työskentely on ollut erittäin mielenkiintoista ja on ollut ilo huomata, miten avoimia ja uudistushaluisia paikalliset asiantuntijat ovat. Minulla ei ole aikaisempaa kokemusta ulkomailla työskentelystä, joten paras osa tätä tehtävää on ollut se, että joka päivä tulee vastaan uutta opittavaa. Projektissa on mukana useita eri alojen asiantuntijoita eri maista, joten tässä tehtävässä pääsee tutustumaan todella laajasti eri kulttuureihin ja monimuotoisesti ympäristöalan eri osa-alueisiin.” #Ilmanlaatu #Kestäväkehitys Kuvat Moldovasta: Maija Ylinen

🚢 Tiesitkö, että noin 3 % ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin meriliikenteestä? Merikapteeni ja tutkija Mikko Heikkilä tutki väitöskirjassaan, miten laivojen ilmapäästöjä voidaan selvittää niin kutsutulla alhaalta ylös -mallilla. Alhaalta ylös -mallinnuksessa hyödynnetään laivan ja ympäristön tietoja, kuten tuulta, merivirtoja ja aallokkoa, laskemaan moottoritehon tarve ja päästöarviot eri tilanteissa. Heikkilän tutkimuksessa havaittiin, että laivojen lähdöt satamasta lisäävät typpidioksidipitoisuuksia enemmän kuin saapumiset. Lisäksi tutkimus osoitti, että satamien nopeusrajoitukset voivat jopa lisätä päästöjä, kun moottorit käyvät epäoptimaalisella kuormalla. Tutkimus tarjoaa uutta ymmärrystä päästöjen leviämisestä ja ihmisten altistumisesta saasteille, mikä on tärkeää erityisesti kaupunkisatamien ja kansainvälisten reittien lähialueilla. Heikkilän väitöskirja koostuu kolmesta osatyöstä, joissa tehtiin tutkimuksia Helsingissä, Utössä ja laivoilla. Heikkilän väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15.11. #MeTutkimme #Ilmasto #Tutkimus #Ilmanlaatu Kuva: Mikko Heikkilä

Tutkimus: Itämeren rannikkoalueet voivat olla ilmakehän hiilidioksidin lähde. 🔎 Tutkijat selvittivät vuosina 2017–2021 tehtyjen havaintojen avulla, toimiiko Utön saarta ympäröivä meri hiilidioksidin nieluna vai lähteenä. Lisäksi tutkijat määrittivät meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidinvaihdon vuositaseet ja kausivaihtelut sekä tarkastelivat niihin vaikuttavia tekijöitä. 📊 Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kesällä hiiltä sitoutuu mereen, talvella sitä puolestaan vapautuu ilmakehään. Tulokset viittaavat siihen, että tutkittuun Saaristomeren ekosysteemiin ajautuu hiiltä muualta, kuten maalta. ✔ Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia. 🌊 Rannikkomerien hiilenkierron merkityksen selvittäminen vaatii pitkäkestoista mittaustoimintaa. Itämeren johtavalla ilmakehän- ja merentutkimusasemalla Utössä on mitattu meren ja ilmakehän välistä hiilenvaihtoa ja siihen vaikuttavia fysikaalisia ja biologisia tekijöitä jatkuvatoimisesti vuodesta 2017 alkaen. Lue lisää tiedotteesta: https://lnkd.in/dth2ZAtH #Ilmasto #Ilmastonmuutos #Itämeri #Tutkimus 🤝 Yhteistyössä Finnish Environment Institute (Syke) - Suomen ympäristökeskus (Syke)

🌍 YK:n COP29-ilmastokokous järjestetään 11.–22. marraskuuta Azerbaidžanin Bakussa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi kokouksen aloituspäivänä 11.11. State of the Climate 2024 Update -koosteen. Vuodesta 2024 on tulossa käytännössä varmuudella mittaushistorian lämpimin. 📈 “Vuoden 2024 globaali ilmastodata on jälleen paljastanut uusia negatiivisia ennätyksiä: tammi-syyskuun lämpötila oli 1,54 °C yli esiteollisen ajan eli Pariisin sopimuksen alaraja rikottiin ensimmäistä kertaa. Uudet ennätykset rikottiin myös hiilidioksidin pitoisuudessa, merien lämpösisällössä, meriveden pinnan nousussa ja jäätiköiden sulamisnopeudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että ilmastotoimien kunnianhimotasoa nostetaan etenkin G20-maissa, jotka vastaavat 80 %:sta maailman päästöistä. Luopuminen fossiilisista polttoaineista on avainasemassa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Lue lisää: https://lnkd.in/dUYReT5H #Ilmasto #Ilmastonmuutos #COP29 World Meteorological Organization

🌨 Olosuhteet vaikuttavat hyvin moneen arkiseen asiaan ja meidän kaikkien toimintaan arjessa. Jos vaikutuksista on olemassa tietoa digitaalisessa muodossa, koneoppimismenetelmä voidaan opettaa löytämään olosuhteiden ja vaikutusten välisiä yhteyksiä. 💎 Koulutettu menetelmä voidaan tämän jälkeen valjastaa vaikutusten ennustamiseen, jos sille annetaan käyttöön tuorein sääennuste. Vaikutusennusteet voivat auttaa varautumaan haastaviin olosuhteisiin ja vähentämään olosuhteiden aiheuttamia kustannuksia. https://lnkd.in/dyyfekdE #Sää #Koneoppiminen #Sääennusteet

❄ Sään vaihtelut vaikuttavat sähkölaskuihin, ja sääriippuvaisten energiantuotantomuotojen voimakkaan kasvun takia säällä on yhä merkittävämpi vaikutus koko energiajärjestelmään. 🌬 Tuulivoima on nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto Suomessa, ja se on merkittävä sähkön hintaan vaikuttava yksittäinen tekijä Suomen hinta-alueella. Koko Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä liki kahdeksan gigawattia (GW), mikä on yli kaksinkertainen määrä esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmen reaktorin yhteenlaskettuun tuotantotehoon nähden. Suomen tuulivoimakapasiteetti on tulevinakin vuosina voimakkaassa kasvussa. ☀ Fingridin arvion mukaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä aurinkoenergian maksimikapasiteetti voi kasvaa Suomessa noin yhdeksään gigawattiin, mikä on enemmän kuin tämänhetkinen tuulivoimakapasiteetti. 📈 Myös sääennusteiden merkitys kasvaa. Valtakunnallisella tasolla pienistäkin ennustevirheistä voi kertyä melko suuria energiantuotannon tai -kulutuksen virhearvioita. Sään ennustettavuus vaihtelee säätilanteittain ja -tyypeittäin hyvin paljon. 💎 Kehitämme Ilmatieteen laitoksella jatkuvasti sääpalveluja ja ennustemalleja. Tuemme myös energiasektoria useilla palveluilla, jotka liittyvät esimerkiksi tuulipuistojen suunnittelu-, rakennus- ja operointivaiheisiin. Myös sää- ja turvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden tuottamat varoituspalvelut sekä vaaraa aiheuttavan sään tiedotteet tukevat energiasektoria varautumisessa, mikä nopeuttaa esimerkiksi häiriötilanteista toipumista. Lue meteorologi Paavo Korpelan kirjoitus säästä ja energiasta: https://lnkd.in/dUVUdr5h Kuva: AdobeStock #Sää #Energia #Tuulivoima #Aurinkoenergia Fingrid Oyj

☀ Biometeorologia on monitieteinen tieteenala, jossa etsitään vastauksia esimerkiksi siihen miten sää ja ilmasto vaikuttavat esimerkiksi ihmisten terveyteen. Tätä tutkii Ilmatieteen laitoksen tutkija Lisa Haga. Näin Lisa kertoo tutkimusaiheestaan: 🤧 Biometeorologiassa voidaan tutkia esimerkiksi sitä, miten sään ääri-ilmiöt, ilmanlaatu tai siitepöly vaikuttavat ihmisten terveyteen. Tai voidaan tutkia niin kutsuttuja vektorivälitteisiä tauteja eli niitä tauteja, joita vertaimevät niveljalkaiset, kuten puutiaiset ja hyttyset, välittävät. Tutkimuksen aiheena voi olla myös se, miten ruoka- ja vesivaroihin liittyvät häiriöt vaikuttavat ihmisten terveyteen. ☀ Tällä hetkellä tutkin äärimmäisten lämpötilojen terveysvaikutuksia. Mallinnan lämpötilan ja kuolleisuuden välistä yhteyttä sekä sitä, miten kuolleisuusriski muuttuu ilmaston lämpenemisen myötä eri hyvinvointialueilla Suomessa. 🚑 Tutkin myös kiireellisiä sairaanhoitotehtäviä eli sitä, miten ambulanssitehtävät riippuvat säästä Helsingissä. Mallinnuksessa hyödynnetään sekä terveysaineistoja että ilmastomalleja. Aihepiirissä riittää vielä paljon tutkittavaa! 😷 Väitöstyöhöni mukaan tulevista artikkeleista on jo julkaistu tutkimus, jossa selvitettiin koronaviruksen ja sään yhteyttä Suomessa. Koronavirusta esiintyy kaikkina vuodenaikoina, mutta tutkimusjakson 2020–2021 aikana alhainen ilmankosteus ja lämpötila näyttävät liittyneen koronavirustautitapausten määrän kasvuun Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. 🔎 Alustavat tulokset näyttävät, että esimerkiksi kuumuuteen liittyvät haitat kasvavat selkeästi tulevaisuudessa. Tavoitteeni on tuottaa sellaista uutta tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia palveluita esimerkiksi terveydenhuoltoon. Räätälöidyt ennusteet ja varoituspalvelut auttavat entistä paremmin varautumaan sään aiheuttamiin terveysriskeihin. #MeTutkimme #Sää #Ilmasto #Terveys #Biometeorologia

Ilmatieteen laitos vetää Suomen EU SST -toimintoja ja olemme myös aloittamassa kansallisen keskuksen perustamista joulukuussa. Nyt olemme julkaisseet sivun esittelemään EU SST -toimintoja (linkki) ja heti alkuun olisi alan yrityksille tärkeää tietoa ja tiedotettavaa. EISF (EU Industry and Start-ups Forum on STM) julkaisi lokakuussa 2024 kyselyn, jolla konsortio kerää kaupallisten toimijoiden mielipiteitä työjaosta julkisen ja yksityisen sektorin välillä ja SST-teemaan liittyviä ideoita Horizon Europe rahoituksella tuettavista tutkimus- ja kehityshankkeista. Kyselyyn tulee vastata 30.10. mennessä. Kyselyn saatekirje ja itse kyselyn vastauslomake sekä ohjeet löytyvät nettisivun lopusta. Nyt kaikki alan yritykset vastaamaan! Toivomme että tätä viestiä jaetaan eteenpäin mahdollisimman suuren vastausmäärän saavuttamiseksi. #EU #SST #avaruus #avaruustilanne #avaruusyritykset #kaupallinenavaruus Finnish Meteorological Institute

Harri Haukka

👉 Yhteiskunnan ilmasto-osaamista on vahvistettava! Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuositukset kansalaisten ilmasto-osaamisen parantamiseen. “Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on monitieteisesti vaikuttava ja ratkaistava kysymys. Konteksti on globaali, mutta ratkaisut ovat paikallisia. Edellä mainitun oivaltamiseen ja yhteensovittamiseen tarvitsemme myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tukea, jotta voimme vahvistaa arvojen ja asenteiden nopeampaa muutosta kestävän kehityksen vaatimaan suuntaan”, sanoo yksikönpäällikkö Hilppa Gregow Ilmatieteen laitokselta. 👉 Näin tutkijat suosittavat: 📚 Ilmastokasvatus pitää tuoda kaikille koulutusasteille. Ilmasto-osaamiseen kuuluvat tietojen ja taitojen lisäksi myös arvot ja asenteet. 🎓 Korkeakoulutuksessa tarvitaan lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin voidaan kasvattaa syvällistä ja monipuolista ilmasto-osaamista kaikilla aloilla. 👨🏫 Opettajien peruskoulutuksessa tulee vahvistaa opiskelijoiden ilmasto-osaamista- ja ilmastokasvatuksen taitoja. Työssä olevia opettajia tulee tukea ilmastokasvatuksessa. 🔎 Työelämään tarvitaan lisää ilmastokoulutusta ja yhteistyötä tutkimuksen kanssa. 📈 Avoimia ilmastoaineistoja tulee käyttää päätöksenteossa nykyistä tehokkaammin. Lue lisää politiikkasuosituksista: https://lnkd.in/gU6B4au8 #Ilmasto #Ilmastonmuutos #Koulutus #ClimComp University of Helsinki

🌍 Kuinka rakennetaan ilmasto-osaava Suomi? Siitä keskustellaan tänään maanantaina 21.10.2024 klo 13-15 ClimComp-hankkeen loppuseminaarissa. Tule paikan päälle Helsingin yliopiston Tiedekulmaan tai seuraa suoraa lähetystä. 🛠 Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat tutkineet, mitä osaamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen tarvitaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten sitä voidaan oppia ja opettaa yläkoulussa ja lukiossa, korkeakoulutuksessa ja työelämässä. Tutkijat ovat kehittäneet työkaluja nuorten ilmasto-osaamisen kartoittamiseen, avointen ilmastoaineistojen hyödyntämiseen päätöksenteossa sekä ilmastoasiantuntijoiden kouluttamiseen. 👉 Seminaarin yhteydessä julkistetaan hankkeen tuloksiin pohjautuvat politiikkasuositukset. Suositukset koskevat perusopetuksen ja opettajankoulutuksen järjestämistä, korkeakoulutuksessa tehtävää opetusyhteistyötä ja työelämän jatkuvaa oppimista ja tutkimusyhteistyötä. Tavoitteena on vahvistaa Suomen ilmasto-osaamista laaja-alaisesti. Tervetuloa mukaan keskusteluun! Ohjelma & lisätiedot: https://lnkd.in/dwJJZWZX Verkkolähetys Tiedekulman sivustolla: https://lnkd.in/dQvwvsmZ #Ilmasto #Ilmastonmuutos #ClimComp University of Helsinki Research Council of Finland | Suomen Akatemia

Metric
Company Name	Ilmatieteen laitos	ICB
Symbol
MSH ID	FI:ILMATIETEENLAITOS	ORG:ICB-GROUP
Market	PRIVATE	PRIVATE
Sector	Public & Social Sector	Commercial & Professional Services
Industry	Meteorological Services	Engineering Services
Country	FI	AT
Stage
Employee Count
Website	ilmatieteenlaitos.fi	icb-group.org
LinkedIn	finnish-meteorological-institute	icb-engineering-gmbh
Founders

Metric
Market Cap
Enterprise Value
Monthly Web Traffic	13.28M	2.29K
Web Traffic Growth	-0.23	1.02
Valuation
Raised Capital

Metric
Revenue
Revenue (LTM)
Revenue (NTM)
Gross Profit
EBITDA
Operating Income
Net Income
EPS
Diluted EPS
Revenue 2022
Revenue 2023
Revenue 2024
Revenue 2025
Revenue 2026

Metric
Revenue Growth (LTM)
Revenue Growth (NTM)
Gross Profit Growth (LTM)
EBITDA Growth (LTM)
Net Income Growth (LTM)
14-Day Growth Score
28-Day Growth Score
90-Day Growth Score
365-Day Growth Score

Metric
Gross Profit Margin
Operating Profit Margin
EBITDA Margin
Net Profit Margin
Return on Equity
Return on Assets
Return on Capital Employed

ILMA

FI:ILMATIETEENLAITOS

Ilmatieteen laitos

Company Overview

Market Metrics

Financial Performance

Growth Metrics

Profitability Ratios

Valuation Multiples

Operational Metrics

Cash Flow Metrics

Balance Sheet Metrics

Efficiency Metrics

Metric
P/E Ratio
P/B Ratio
Revenue Multiple (LTM)
Revenue Multiple (NTM)
EBITDA Multiple (LTM)
EBITDA Multiple (NTM)
Price to Sales Ratio
EV Multiple

Metric
Days Sales Outstanding
Days Payables Outstanding
Days Inventory Outstanding
Operating Cycle
Cash Conversion Cycle
Asset Turnover

Metric
Operating Cash Flow
Free Cash Flow
Cash Flow to Debt
Operating Cash Flow/Sales
Free Cash Flow Yield

Metric
Cash & Equivalents
Accounts Receivable
Inventory
Goodwill
Debt to Capitalization
Debt to Assets
Current Ratio
Quick Ratio

Metric
Rule of 40 (LTM)
Rule of 40 (NTM)
Stock Comp to Revenue
R&D to Revenue
SG&A to Revenue